Media kirjoittaa kokonaisluvuista, Suomessa on n. 75000 koronaan sairastunutta ja n. 850 kuollutta. Tämä uutisoidaan niin, että koronakuolleisuus on Suomessa n. 1,1%, eli joka sadas, kuolee koronaan. Minua häiritsee suunnattomasti näissä uutisissa tämä yleistäminen. Emme puhu riskiryhmistä, emme ikäjakaumasta, vaan laitamme jokaisen samaan laariin ja laskemme prosentin. Sinänsä lukuhan on oikein, mutta miltä tilanne näyttää, jos hieman katsomme tuon yhden luvun sisälle?
Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole vähätellä tautia, mutta toisaalta ei myöskään hyperventiloida tutustumatta dataan. Tarkoituksena on avata taudin vakavimman muodon yleisyyttä eri ikäryhmissä ja antaa lukijalle tarkempaa tietoa taudista.
Koronaan sairastuneet ja kuolleet
Oheisessa taulukossa on kuvattu Korona-tapaukset Suomessa per 27.3.2021. Taulukon data on noudettu THL:n koronakartta raporttisivulta. Tapausten kumulatiivinen summa on heidän raportillaan 61545, joten luvut ovat ehkä pari päivää vanhat tai jotain, koska THL itse toisaalla sanoo tautitapauksia olevan 75 000… Toivottavasti kuolleiden lukumäärä on kuitenkin samalta ajanhetkeltä kuin tautitapaukset, tai prosenttilaskuni menee pieleen. Noh, parempaa dataa ei ole saatavilla koska luvut siis THL:n koronakartasta. Väestön lukumäärä taas on Tilastokeskuksen virallisista tilastoista ja edustaa tilannetta helmikuu 2021.
En ota mitään kantaa THL:n tilastointitapoihin. Julkisessa keskustelussa on pohdittu, kuoleeko ihminen Koronaan vai perussairauteen ja miten tämä tilastoidaan. En ota tässä mitään kantaa tuohon vaan tulkitsen virallisia lukuja kuten ne on tilastoitu.
Kun oheisesta taulukosta tehdään havainnolliset kuvaajat, näyttää tilanne Suomessa seuraavalta:
Tapauksissa nuoret aikuiset ikäluokissa 20-29 ja 30-39 ovat selkeästi eniten Koronaan sairastuneita. Alaikäisiä on joukossa tosi vähän. Vaikka siis pääministeri jahtaa niitä kauppakeskuksissa notkuvia nuorisojoukkoja, ei Korona datan perusteella leviä niissä porukoissa. Myöskään muut lapset eivät tilastoissa erotu, joten harrastusten kiinni laittamisella ei tavoitella tautitapausten laskemista.
Kuolleita katsottaessa tilastoissa ei ole merkittynä kuolleita alle 30-vuotiaissa. THL erikseen mainitsee sivuillaan, että Suomessa ei ole ainoatakaan Koronaan kuollutta lasta tai nuorta. Myös alle 50-vuotiaiden joukossa koronakuolleisuus on erittäin pientä. THL ei erittele kuolleiden muita attribuutteja, vaan sanoo että yli 95% kuolleista on perussairaita.
Tilastosta pystytään johtamaan selkeästi Koronan riskiryhmät ottamalla nämä kaksi eri mittaria ja jakamalla kuolleiden lukumäärä sairastuneiden lukumäärällä. Käytännössä siis kuinka monta prosenttia sairastuneista kuolee Koronaan. Riski kasvaa hyvin nopeasti iän lisääntyessä.
Jos prosenttilasku jäi peruskoulussa puolitiehen kuten joukolla ministereitämme, niin väännetäänpä sama asia toisella tavalla. Oheisessa kuvassa on kuvattu se, kuinka montaa sairastunutta kohden kuolee aina 1 ihminen. Ikäluokassa 30-39 on siis aina 1983,57 tervehtynyttä ja sen jälkeen yksi kuollut.
Kun katsoo, miten nopeasti kuolleisuus lisääntyy iän kasvaessa, niin ymmärtää miksi tauti on vaarallinen ikääntyneille. 70-79 -vuotiaiden joukossa on aina reilu 10 tervehtynyttä ja yksi kuollut. Kun 80+ vuotiaissa on enää 2,5 tervehtynyttä ja yksi kuollut.
Pahin mahdollinen skenaario?
Teen oletuksen, että nyt tautiin sairastuneet ja tautiin kuolleet edustavat kattavasti jokaista ikäluokkaa ja jossa erilaisten ominaisuuksien jakauma vastaisi samaa jakaumaa kuin ikäluokassa yleensä. Jos tekisimme hypoteesin, jossa sairastuttaisimme koko väestön. Meillä olisi siis jonkinlainen Koronaklinikka, josta voisi taudin käydä hakemassa. Miltä kuolleisuus silloin näyttäisi? Lisäksi oletan tässä, että kuolleisuus ei oleellisesti muuttuisi. Eli esimerkiksi terveydenhuolto pystyisi palvelemaan kuten nytkin, jolloin kuolleisuus ei lisääntyisi esimerkiksi hoidon puutteen takia.
Koronaan kuolisi alle 50-vuotiaiden joukosta n. 830 henkilöä. Vertailun vuoksi vuodessa alkoholiin kuolee 693 ja itsemurhiin 519 samassa joukossa 0-59-vuotiaissa. Alkoholikuolemat ja itsemurhien luvut ovat vuodelta 2019 (Tilastokeskus, kuolinsyyt). Eli ajalta ennen Koronaa. Pandemia on sulkutoimenpiteiden päättyessä jo melkein puolitoista vuotta, joten kuolleisuus alkoholin ja itsemurhien joukossa on isompi kuin olisi jos kaikki ko. ikäluokassa sairastaisivat Koronan. Kuitenkin hallituksemme haluaa tässä tilanteessa pitää Alkot auki.
Vanhemmissa ikäluokissa kuolleisuus nousee voimakkaasti ja heille tauti onkin erittäin vakava.
Tehohoidon tarve
Jatkuva kuuma peruna on ollut terveydenhoidon kantokyky ja tehohoitopaikkojen loppuminen. Miten käy, jos samaa asiaa katsotaan tehohoidon näkökulmasta? Oheinen data on peräisin Tehohoidon koordinoivan toimiston virallisesta raportista.
Kaksi viimeistä kolumnia tarvitsee varmasti hieman avausta. Julkisuudessa on puhuttu tehohoidon kuormituksesta. THL on tilastoinut tehohoitojaksojen pituutta. Keskimääräinen tehohoidon jakso on 11pv. Jos sairastumiset jakautuisivat tasaisesti pandemiajaksolle, tehohoidossa olisi koko ajan “Teholla/11pv” – kolumnin mukainen määrä ihmisiä. Tämä luku on kuitenkin hieman liian iso, koska THL itse arvioi, että sairastuneita on 2-5 krt enemmän kuin mitä testeillä löydetään. Jos oletamme että tapauksia olisi 2krt enemmän, niin tehohoidon määrä olisi vastaavasti 50% siitä, mikä ensimmäisessä sarakkeessa. Sarake “Teholla/11pv, THL: arvio sairastumisista” kuvaa tätä THL:n arvioon perustuvaa tarvetta. Mielenkiintoista on, että tällä laskentakaavalla vuosi sitten suunniteltu “tuhat tehohoitopaikkaa” riittäisi hoitamaan koko kansan sairastamisen.
Jos tuosta datasta piirretään vastaavat kuvaajat kuin kuolleista, saadaan oheisia kuvia.
Tapauksien lukumäärä on tietenkin sama, kuin kuolleidenkin kohdalla.
Tehohoidossa tähän mennessä on ollut eniten 50-70-vuotiaita. Nuoremmissa ikäluokissa, joissa on eniten sairastuneita, teholla on kuitenkin ollut vain vähän ihmisiä.
Kaikista todetuista sairastapauksista tehohoito korreloi voimakkaasti iän kanssa. Kaikkein vanhimpia ihmisiä ei enää hoideta tehohoidossa, joten siksi heidän osuutensa on pieni. Toisaalta vanhimpien, 80+-vuotiaiden kuolleisuus on suurin. Heitä ei siis pyritä pelastamaan tehohoidolla.
Jos kaikki suomalaiset sairastuisivat ja jos nyt tehohoitoa tarvinneet ihmiset edustaisivat kattavasti suomalaisia yleensä, joutuisi tehohoitoon ihmisiä oheisen kuvan mukaisesti. Tässä tilanteessa tauti siis menisi läpi koko yhteiskunnan ja ihan jokainen sairastaisi Koronan.
Tämä on mielestäni mielenkiintoisin kuvaaja. Se kuvaa parhaiten terveydenhuollon kantokykyä. Pandemia on kestänyt nyt reilun vuoden. THL aloitti tilastoinnin maaliskuun alusta 2020. Jos olisimme sairastuttaneet väestön tasaisesti ja pandemia päättyisi tänään, olisi teholla ollut ihmisiä koko ajan oheisen kuvaajan mukaisesti. Jos pandemia pitkittyy, tehohoidon keskimääräinen tarve tietenkin vähenee ja jos pandemia menisi läpi väestön nopeammin, tehohoidon määrä tietenkin kasvaisi. Kuvaajassa on sisässä se olettama, että vain 50% koronatapauksista saadaan löydettyä.
Jos pystyisimme eristämään esimerkiksi 60+-vuotiaat, tehohoidon tarve laskisi tasolle, jossa meillä ei olisi mitään vaikeuksia hoitaa sairastuneita.
Kirjoittajan omia johtopäätöksiä
Tällä aineistolla voidaan mielestäni tehdä johtopäätös, että suurimmat hyödyt saadaan eristämällä vanhempi väestö ja suosittelemalla turvavälejä työikäiselle väestölle. Ulkonaliikkumiskiellot ja nuorten harrastusten sulkemiset ja muut poliittiset silmänkääntötemput eivät kuitenkaan vähennä kuolleisuutta tai pelasta terveydenhuollon kantokykyä Suomessa.