Viime päivinä on käyty keskustelua vakavien rikosten määrän kasvusta, nuorten jengiytymisestä ja turvattomasta liikkumisesta kaupungilla. Ajattelin tutkia tätä asiaa hieman tarkemmin. Tilastokeskus julkaisee erilaisia tilastoja rikollisuuteen liittyen. Tässä artikkelissa käytän Tilastokeskuksen julkaisemia Suomen virallisia tilastoja, enkä ole keksinyt yhtään lukua itse. Koska Tilastokeskuksella on rikollisuudesta tilastoja usealla eri dimensiokombolla, uskon että tarkastelen tilannetta useamman eri kirjoituksen voimin, mutta tässä siis ensimmäinen luotaus aiheeseen.
Oheisella raportilla voit katsoa minkä tahansa rikostyypin mukaisia rikoksia Suomessa viimeisen 10 vuoden ajalta. Tuloksia voit osittaa rikoksesta syytetyn tekijän kansalaisuuden mukaan ja lisäksi näet miten tapaukset ovat päättyneet. Tapauksen päättymisellä tarkoitan sitä, onko syytetty tuomittu, rikos vanhentunut tai syytetty vapautettu jne.
Voit katsoa asiaa absoluuttisina lukuina, tai suhteessa kyseisen kansallisuuden kokonaismäärään Suomessa. Aikaisemmin syksyllä ja viime talvena oli paljon keskustelua ulkomaisten tekemistä erilaisista rikoksita suomessa. Toinen puoli on kuvannut tapahtumia yksittäistapauksiksi ja muistuttanut että suomalaiset tekevät kappalemääräisesti paljon enemmän rikoksia, toinen puoli on kuvannut tiettyjen kansallisuuksien ylikorostuvan tilastoissa. En missään nähnyt oikein kunnollista tilastoa, joten tämä vastaa myös tuohon. Käytännössä tässä suureen valinnassa on kyse siitä, katsotaanko ihan vain syytettyjen lukumääriä, vai otetaanko huomioon se, että esimerkiksi suomalaisia on Suomessa paljon enemmän kuin jotain etnistä ryhmää. Suhteellinen luku on laskettu niin, että jos tietty kansalaisuus tekee esimerkiksi 500 rikosta ja kyseisen kansalaisuuden henkilöitä on suomessa 1000, saa suhteellinen arvo luvun 50%. Voi siis olla että yksi henkilö syyllistyy noihin 500 rikokseen, tai sitten 500 ihmistä jokainen tekee kyseisen rikoksen.
Kun lukuja lukee esimerkiksi seksuaalirikosten osalta, niin siinä korostuvat Afganistanin ja Irakin kansalaisuuudet, omaisuusrikoksissa korostuvat venäläiset ja niin edelleen. On parempi että itse luet noita kategorioita, kuin että minä yritän listata tässä kaikki mahdolliset kategoriat.
Edit: Facebookissa syntyi keskustelu luvuista ja vertauksesta. Minun kaikissa blogikirjoituksissa vaaditaan käytännössä peruskoulutason matematiikan oppimäärän hallitsemista. Prosentit, Prosenttiyksiköt, toisaalta absoluuttiset luvut ovat tärkeitä hallita että pystyt ymmärtämään mistä on kyse. Prosentit tai lukujen normalisointi välille 0-1 (tai 0-100) on yleinen tapa kuvata asioiden suuruutta. Oletin tätä ymmärrystä lukijalta, joten täsmennetäänpä varmuuden vuoksi: luku 0,28% on sama kuin 2,8 tapausta 1000:sta esimerkistä, tai kokonaislukuina 28 tapausta 10000 esimerkistä. Eli vaikka käyttämässäni esimerkissä erotus on 35 kertainen, ovat molemmat luvut silti erittäin pieniä. Kyse on vähän kuin sähköautojen määrän kasvamisessa juhlitaan kokoajan isoista prosentuaalisista vuosikasvuista… Kun vertailuluku on pieni, on prosentuaalinen kasvu iso. Jos siis koet että peruskoulun matematiikka ei ole hallussa, kannattaa jättää tämä artikkeli lukematta.
Muissa rikostyypeissä korostuvat muut kansalaisuudet. Kun katsotaan kaikkia rikoksia “Yhteensä” – rikostyypin mukaan, huomataan että suhdeluku on venäläisillä 29,14% vuonna 2019. Romanialaisissa luku oli 22,92%. Suomalaisten suhteellinen luku oli vuoden 2019 aikaan 8,4%. Tällöin mukana ovat ihan kaikki rikostyypit näpistyksistä ja sakoista vakavampiin tuomioihin.
Suomalaiset ovat tyypillisin rikoksentekijäkansalaisuus yhdessä kategoriassa: “Sotilasrikokset”. Siinä muita kansallisuuksia ei juurikaan ole edustettuina.
Voit oheisella raportilla valita osittajasta rikostyypin ja kansalaisuudet, lopputuloksen sekä vuoden.