SDP:tä lähellä oleva Kalevi Sorsa -säätiö (https://sorsafoundation.fi/) julkaisi tänään paljon palstatilaa saaneen tutkimuksensa tuloerojen kehittymisestä Suomessa. Otsikot olivat lehdistössä raflaavia, kuten “Laaja selvitys vahvistaa: rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat” ja “Selvitys: Rikkaat rikastuvat entisestään Suomessa – Varallisuus- ja tuloerot kasvaneet”…
Otsikot tuntuivat kovin raflaavilta, joten tutkitaanpa hieman dataa. Varallisuuseroja mitataan virallisissa tilastoissa Gini-kertoimella. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Gini-kerroin) Se kertoo tulonjaon keskittymisestä. Jos kaikki tulot menisivät yhdelle ihmiselle ja muut jäisivät ilman, olisi Ginikerroin 100% ja jos kaikki tulot menevät tasan, on arvo 0%.
SDP:tä lähellä oleva Kalevi Sorsa -säätiö mittasi tuloerojen kasvua keksimällä sopivia vuosilukuja vertailukohdiksi. Esimerkiksi 90-luvun lamaan näppärästi katkaistu vertailupiste sai luvut näyttämään siltä että ennen lamaa tuloerot pieneni ja keskimäärin sen jälkeen ovat kasvaneet 🙂 Olisivatpa valinneet vaikka 80-luvun puolivälin niin ei olis tullut niin hienoja otsikoita.
Unohdetaan nämä hokkuspokkusvertailut, jotka on tekemällä väännetty ja annetaan datan puhua. Gini-kerrointa tilastoidaan kaikissa EU-maissa. Ohessa keräämäni raportti kaikkien Euroopan maiden Tilastokeskusten virallisista tilastoista. Olen oletuskuvaan valinnut EU:n keskiarvon, Euromaiden keskiarvon, rakkaan naapurimme Ruotsin ja Suomen.
Jos haluat vertailla Suomea muihin maihin, valkkaa listalta vain haluamasi vertailumaat (CTRL-pohjassa) ja tsekkaa. Saatat yllättyä sillä Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuksessa on yritetty keksiä ongelma, jota ei ole olemassa.
Jos et jaksa kliksutella kaikkia maita, paljastan sen suuren kysymyksen. Missä maassa on pienemmät tuloerot kuin Suomessa? Ja vastaus: Kaikista 28 Euroopan Unionin maasta pienemmät tuloerot kuin Suomessa ovat seuraavissa maissa:
– Tsekki
– Slovenia
– Slovakia
– Norja
Oheisessa kuvaajassa on kaksi sivua. Toinen jossa akseli alkaa 0%:sta ja toinen, jossa akseli on dynaaminen. Vuosittainen muutos erottuu helpommin dynaamisesta, mutta koska muutokset ovat erittäin pieniä, on mielestäni todella paljon järkevämpää tarkastella kuvaajaa joka alkaa 0%:sta.
Sen sijaan että haaskataan aikaa tällaisiin tutkimuksiin, miten olisi jos vaikka keksittäis miten saadaan ihmiset töihin, jokaiselle enemmän tuloja ja valtiolle vähemmän menoja? Vai onko se huono idea?